*

MarkkuSaarikangas

VOIMAYHTIÖIDEN ON RAKENNETTAVA KALAPORTAAT

  • VOIMAYHTIÖIDEN ON RAKENNETTAVA KALAPORTAAT

 

Vesivoimayhtiöt velvoitettava rakentamaan kalatiet

 


Ministeri Orpo on julkisuudessa vaatinut vesivoimayrityksiä rahoittamaan toimivat kalatiet jo padottuihin jokiin. Vesivoimayhtiöt pelaavat nyt aikaa, kertomalla aloittavansa lohien ylisiirrot ja osallistumalla kalateiden suunnittelukustannuksiin. Ylisiiirrot eivät yksin ole mikään ratkaisu, vaan vaativat rinnalle toimivat kalatiet, isoihin jokiin soveltuvat ratkaisumallit kalojen merelle vaellusta varten sekä massiiviset mätirasiaistutukset.


Vesivoimayhtiöt tulee velvoittaa toimivien kalateiden rakentamiseen omalla kustannuksellaan. Kasvattilohien istutus terminaalialueille, tulee samanaikaisesti ajaa alas ja niihin käytettävä rahamäärä - hyvällä kertoimella lisättynä - on ohjattava suoraan kalateiden rakentamiseen sekä mätirasiaistutuksiin.


Miksi mätirasiaistutus?


Mätirasiaistutukset ovat viime vuosien aikana tulleet yhä yleisemmäksi elvytystoimenpiteeksi, kun tavoite on luoda luontainen, vesistöön leimautunut, vaelluskalakanta jokiin, joissa se on taantunut tai kadonnut kokonaan. Mätirasiaistutus on edullinen ja kustannustehokas toimintamalli verrattuna viljelylaitoksien poikasistutuksiin tai lohien ylisiirtoihin, joiden molempien edellytykset luoda kohdevesistöön leimautunut poikaskanta ja kantokykyä vastaava poikastuotto on heikko.


Mätirasiaistutusten tuloksellisuus kotiuttamistoimenpiteenä perustuu siihen, että mätirasiassa mädin kuoriutumisaste jokipoikasiksi on 95%-99%. Mädistä kuoriutuneet poikaset leimaantuvat vesistöön ja vastaavat luonnonkierron kautta syntyneitä poikasia. Mätirasiaistutuksilla voidaan padottuihin jokiin rakentaa valmiiksi oma poikaskanta, joka merivaelluksen jälkeen pääsee uusia kalaportaita pitkin nousemaan takaisin kotijokeen kutemaan.


Kalastusmatkailu, uusi elivoimainen elinkeino


Kalastusmatkailu on satojen miljoonien eurojen liiketoimintaa mm. Islannissa, Skotlannissa, Venäjällä, Ruotsissa ja Norjassa. Norjassa lohenkalastus ja merirannikkokalastus ovat yhteensä noin 200M€ elinkeino. Tästä summasta on suomalaisten vuosittainen osuus noin 6% eli 12M€ (Lähde:  NCE Tourism – Fjord Norway 26.2.2014).


Suomessa matkaileva virkistyskalastaja käyttää yhtä kalastusreissua kohti noin 550€ (lähde: Metsähallituksen selvitys, Yle Oulu 13.3), kun luku on Norjassa 1200€. Kalastuksen laadusta ollaan siis valmiita maksamaan enemmän. Tornionjen kalastusmatkailun arvo on jo lähes 6M€, joten jokainen voi laskea mitä Kalastusmatkailu voisi tuottaa yhteiskunnalle 20 hyvällä meritaimen- ja lohijoella!


Kalastusmatkailu voi ja sen tulee olla tulevaisuudessa iso ja kasvava elinkeino myös Suomessa. Erityisesti Pohjois-Suomi tarvitsee uusia, työllistäviä mahdollisuuksia, mutta myös mm. Merikarvianjoen, Kymijoen ja Vantaanjoen ympärille on mahdollista rakentaa houkutteleva kalastusmatkailukokemus.


Kalastusmatkailun kasvu odottaa vain yhtä asiaa, vahvoja kalakantoja!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Suosittelin, mutta kalastusta tai metsästystä hupimielessä en ymmärrä.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Sinänsä olen blogistin kanssa samaa mieltä, mutta minua hiukan häiritsee tuo sävy, jossa vaaditaan yksisilmäisesti vesivoimayhtiöitä vastuuseen. Mielestäni vastuu on meidän kaikkien, jotka sähköstä ja vesivoimavoimayhtiöiden osalta erikseen niiden tuottamasta säätövoimasta olemme riippuvaisia.

Kuvitellaan esimerkkinä (täysin kuvitteellinen) tilanne, jossa vesivoimayhtiöt langetettujen kovien velvoitteiden vuoksi menisivät konkurssiin, eivätkä uudetkaan yhtiöt remmiin vaateiden vuoksi tarttuisi. Tarve säätövoimalle säilyisi joka tapauksessa, jolloin olisi rakennettava Suomeen lisää verraten kalliita kaasuturbiinivoimalaitoksia. Sähkön hinta nousisi entisestään, ja todella hölmösti olemassa olevaa säätövoimareserviä jäisi hyödyntämättä.

Vesivoima on erinomainen säätövoiman lähde. Muotoillaan siis blogistin toteama ajatus hieman toisin ja todetaan:

"Vesivoimayhtiöiden on rakennettava kunnolliset kalaportaat padotuille jokiosuuksille, mutta koituvat kustannukset on samassa yhteydessä voitava jyvittää kaikkien suomalaisten sähköntuottajien kesken!"

Tapani Lahnakoski

Tuulivoimafirrmojen tuo pitäisi maksaa, kun käyttävät vesivoimaa myllysähkönsä säätöön ja saavat hirveät tukiaiset veronmaksajilta.

Euroopan tuottavin ja riskitön business vaatii pientä rokotusta.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Tavoitteet oikeita, mutta puolueesi ohjelmien vastainen. Yrität huijata äänestäjiä.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Vihreiden päätavoite onkin aina ollut länsimaisen demokratian ja markkinatalouden tuhoaminen, ja siinä ympäristö on vain tekosyy.

Käyttäjän MarkkuSaarikangas kuva
Markku Saarikangas

Kiitos palautteestasi! Hienoa että olet samaa mieltä tavoitteista kanssani.

Perusuomalaisilla ehdokkailla on ns. "vapaat kädet" päättää kantansa koskiensuojelulakiin. Itseni lisäksi koskiensuojelulain uudelleen avaamista vastaan on myös mm. puheenjohtajamme Timo Soini.

Voimayhtiöiden tulee kustannuksellaan rakentaa kalaportaat patojensa ohittamiseksi! Tästäkin asiaa voi kukin PS:n ehdokas itse päättää - asiaan ei ole kirjattu puolueemme ohjelmaan.

Seison nyt ja tulevaisuudessa kirjoitusteni takana ja tulen ajamaan kantaani / yhteistä asiaamme voimakkaasti eteenpäin eduskunnassa mikäli minut sinne valitaan!

Lari Kilpijärvi

Erinomainen kannanotto. Muutama kysymys: 1. Onko perussuomalaisilla puolueena kantaa koskiensuojelulakiin? 2. Mitä olet tehnyt vaikuttaaksesi puolueen linjaan ja kantaan koskiensuojelulaista? 3. Jos koskiensuojelulain purkaminen tulee eduskunnan päätettäväksi, onko se perussuomalaisissa omantunnonkysymys vai noudatetaanko puolueessa ryhmäkuria?

Käyttäjän MarkkuSaarikangas kuva
Markku Saarikangas

Lari!

1. puolueena ei kantaa, jokainen ehdokas voi itse päättää asiasta.
2. Olen keskustellut asiasta muiden ehdokkaiden sekä puheenjohtajamme Timo Soinin kanssa. Myös hän on koskiensuojelulain uudelleen avaamista vastaan!
3. tuohon en pysty vastaamaan, mutta uskon että enemmistön kanta puolueessamme on että lakia ei tule avata uudelleen! Itse tulen joka tapauksessa äänestämään sen puolesta että lakia EI avata.

Toimituksen poiminnat