MarkkuSaarikangas

Hanko - Hyvinkää radan sähköistäminen - kiireellinen hanke

Tämän rataosuuden sähköistämisestä on puhuttu jo lähes ikuisuus. Uudenmaan, erityisesti
sen länsiosan kehitykselle on elintärkeää, että Hanko – Hyvinkää rataosuuden
sähköistäminen vihdoinkin toteutetaan. Samalla tulisi korjata radan tasoristeykset
vartioiduiksi. Venäläinen ruletti tasoristeyksissä on lopetettava.
Sähköistämistä puoltavat monet eri seikat. Hanke on myös edullinen ja tuottava,
kokonaishinta jäänee alle 50 miljoonan euron sisältäen vartioitujen tasoristeysten
rakentamiskulut (hk-suhde = 1.0).


Tavaraliikenne


Hangon sataman liikenne on kasvanut useita vuosia ollen lähes 5 miljoonaa tonnia vuonna
2017. Liikenteen kasvun oletetaan jatkuvan vuonna 2018, mm. Finnlines siirtäessä Hankoon
lisää linjojaan. Satama investoi Koverhar’n satamanosaan sekä ulkosatamaan (=entiseen
vapaasatamaan), niiden laitureihin sekä terminaaleihin. Hanko on Suomen nopein tie
Eurooppaan.


Sähkövetureiden mahdollistama junakokojen nosto parantaa osaltaan merkittävästi
rataosuuden käyttöä ja houkuttelevuutta. Liikenteen sujuvuus nopeutuu, kun vältetään turhat
vetureiden vaihdot Riihimäellä tai Hyvinkäällä. Sähköistyksen myötä voidaan osa raskaasta
kumipyöräliikenteestä siirtää kiskoille. Tämä parantaa turvallisuutta, vähentää päästäjä sekä
ruuhkia. Rataosuudella kuljetettiin vuonna 2016 2.5 miljoona bruttotonnia tavaraa
(Liikennevirasto). Kasvu vuonna 2017 on ollut voimakasta, joten junakokojen kasvatus on
välttämätöntä, jotta lisäkasvu ei siirry kumipyörille.


Matkustajaliikenne


Matkustajaliikenne edellyttää nopeita yhteyksiä sekä sujuvia vaihtoja. Sähköistyksen myötä
voidaan luopua kiskobusseista ja siirtyä nopeampiin ja tehokkaampiin sähkövetureihin / -
juniin. Länsi-Uudenmaan houkuttelevuus sekä tavoitettavuus paranee huomattavasti. Uudet
asemat tulee rakentaa ainakin Lohjalle ja Vihtiin. Sähköistäminen mahdollistaa suoran
yhteyden Hangosta Helsinkiin junaa vaihtamatta. Esimerkiksi nykyinen Y-juna voisi jatkaa
Karjaalta Hankoon.


Ympäristö


Suurin vaikutus ympäristöön on kasvihuonekaasupäästöjen oleellinen väheneminen
paikallisella tasolla. Pelkästään hiilidioksidipäästöjä vähenee vähintään 6700 tonnia vuodessa
(Liikennevirasto). Tällä on jo oleellista merkitystä paikallisiin päästöihin ja ilman laatuun.
Radan sähköistäminen ei myöskään uhkaa mitään Natura - tai muita luonnonsuojelullisesti
arvokkaita kohteita. Se voidaan toteuttaa nykyisellä rata-alueella. Sähkövetureiden ja – junien käyttö on myös kustannustehokkaampaa; pienemmät energiakustannukset, päästöt sekä kaluston kunnossapitokustannukset. Lisäksi dieselvetureihin liittyy lieviä hajuhaittoja.

Elinkeinoelämä


Kasvu suuntautuu lähes aina tehokkaiden väylien varteen. Kasvava väestömäärä radan
varrelle loisi edellytykset voimakkaalle yritysten kasvulle ja uusien työpaikkojen syntymiselle.
Länsi-Uusimaa tarjoaa myös osaavaa koulutettua työvoimaa. Nyt on turvattava alueen
kasvuedellytykset.


Yhdyskuntarakenne


Uudellamaalla asuu nyt (2017) noin 1.6 miljoonaa ihmistä. Väestökasvu on alueella nopeaa,
arvioidaan että 2050 Uudellamaalla asuu vähintään 2.5 miljoonaa ihmistä.
Yhdyskuntarakenne tulee tiivistymään alueella. Varmistaaksemme sujuvan liikkumisen sekä
uusien työssäkäymisalueiden kehittymisen on raideliikenteeseen panostettava pikaisesti.
(Esim. Lohja, Hyvinkää, Vihti, Nurmijärvi, Raasepori sekä Hanko).
Hyvä asia on, että Liikennevirasto on aloittanut uudelleen hankkeen suunnittelun. Asiasta on
myös tehty Eduskunnassa kirjallinen kysymys liikenneministeri Anne Bernerille
(Perussuomalaiset, Jari Ronkainen, 02/2018), johon odotetaan pikaista vastausta.
Uudenmaan sekä koko Suomen kaavoituksessa logistiikkakeskukset tulee sijoittaa raiteiden
läheisyyteen. Rautatiekuljetuksia ja yhdistettyjä kuljetuksia tulee määrätietoisesti lisätä ja
tukea.
 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"Hanke on myös edullinen ja tuottava, kokonaishinta jäänee alle 50 miljoonan euron sisältäen vartioitujen tasoristeysten rakentamiskulut"

Onko nuo kuinka realistisia? Pelkästään sähköistyksen hinnaksi on Liikennevirasto arvioinut 53 M€. Hyöty/kustannussuhde 0,87.

Lisäksi 127 tasoristeystä peruskorjattava.. Lohjan kohdalla on 13 tasoristeystä ja niiden korjausarvio on 15,5 M€. Joten 127 tasoristeyksen korjaamiseen menee varmaan useita kymmeniä miljoonia? Joten se hyöty/kustannussuhde taisi juuri keikahtaa?

Puomijärjestelmä maksaa n. 250.000€ per tasoristeys. Alikulkusilta n. 2 M€. Jos tulis 100 puomiristeystä ja 27 siltaa, niin kustannus on 79 M€.
Ja toki muitakin kuluja tulisi muutamia miljoonia..

Sanoisin hinnaksi ainakin 120 M€.

Toimituksen poiminnat