MarkkuSaarikangas

Espoo - Kodista Kokoomuksen matkakodiksi - osa I

Espoo – kodista kokoomuksen matkustajakodiksi?

Espoo kasvaa kuin pullataikina, liikenne ei toimi juuri missään ja kokoomusvetoisesta kaupungista on tullut Suomen velkaisin. Mitä yhteyttä näillä on?

Jo keskiaikana tunnettu pitäjä; kartanoiden ja haja-alueiden Espoo kasvoi vähitellen kaupungiksi ja menettää nyt hyvää vauhtia identiteettiään? Espoolainen identiteetti alkoi murentua viimeistään 2000-luvun alussa, kun väärät liikenneideat ja yhtäältä ylimitoitettu, toisaalta kaoottinen kaavoitus alkoivat syödä ”Espoon henkeä”. 

Kuka siitä päätti? Tekivätkö asukkaat päätöksen, että sen identiteetin pitäisi muuttua samanlaiseksi kuin matkustajakodin? Että Espoossa oltaisiin väliaikaisesti kuin jossain paisutetussa lähiössä ja odotettaisiin pääsyä jonnekin eteenpäin?

Espoo ei synnyltään ole todellinen kaupunki vaan joukko kyliä, joiden yhteinen identiteetti on heikko. Jos vanhaa identiteettiä löytyy, niin sitten ruotsin kielen pohjalta, joka kasvun myötä on käymässä marginaaliseksi sekä vanhoista kartanoista, jotka ovat yhteydessä siihen.

Laaturakentamisesta ”tiivistettyyn” kurjarakentamiseen: takana ”kansallinen” kokoomus

Kun Espoo 1950- ja 60- luvuilla lähti suureen kasvuun Helsingin imussa, pohjana oli uudenlainen laaturakentaminen. Arkkitehtonisesti väljän mielekkäiden pienkeskusten puutarhakaupungeista Tapiola onnistui aluksi ja saavutti suuren kansainvälisen maineen. Kivenlahti ei jäänyt siitä jälkeen. Kun ensin oli luotu hieno ja toimiva kokonaisuus, niin sitten maan hinta nousi ja piti lähteä hurjaan lisärakentamiseen. Espoon valtapuolue, kokoomus ei tehnyt mitään tämän puutarhakaupunkien itsetuhon estämiseksi. Kokoomuksen kansallinen pohja suli rahan edessä.

Hajanaisuutta ei paikallisella villillä kasvulla voitettu, päinvastoin. Liikenteeseen löytyi tosin yksi kestävä ratkaisu: Länsiväylän suoraa ja tehokasta moottoritietä pitkin toimi Etelä-Espoon niin yksityinen kuin joukkoliikenne tehokkaasti ja nopeasti itä-länsi-askelilla. Villi kasvu alkoi lopulta tuoda sinnekin ajoittaisia ruuhkia ja sopivaa parannusta piti löytää. Sellainen olisi aikanaan ollut pikaraitiotie Helsingistä Tapiolaan.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Minä pidän kauniista ympäristöistä, joissa rakennukset ovat sopusoinnussa luonnon kanssa. Tämän ei tarvitse edes olla kalliimpaa kuin nykyisten rumien talojen pystyttäminen. Kaikkein ruminta on ns. valkoiset/valkeat levyt seinillä, jotka muutaman vuoden kuluttua täynnä likaisia raitoja.

Poliitikkojen pitäisi vaatia enemmän kauneutta - esimerkiksi rapattu pinta on kerrostalossa kaunis - Värityksen valinnassa on otettava huomioon luontomme. Myös punatiili valkoisine ikkunoineen ja vaalea keltatiili tummanharmaine ikkunoineen on kaunis ja sopusuhtainen. Nämä sopivat Suomen luontoon.

Olen Lohjalta kotoisin ja olen muutaman kerran kirjoittanut joillekin päättäjille Lohjan rumasta keskustasta. Ja mitä ollakaan, kaupunki on antanut rakennusluvan uudelle tavaratalolle keskellä sisääntuloväylää - valkoiset halvannäköiset levyt ja siihen liitetty vaalenpunaiset koriste levyt. Miltä tämä rakennus näyttää muutaman vuoden päästä? Tämä rakennus ei sitä paitsi sovi muiden rakennusten kanssa yhteen. Tavaratalon vieressä on lisäksi levyistä koottu kerrostalo, jonka seinä on musta homeesta. Lohja ihmettelee miten se saisi houkuteltua turisteja? Turistit viihtyvät kauniissa ympäristössä, myös talot kuuluvat ympäristöön.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Markku. Älä aliarvioi Espoon voimavaroja. Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki

Espoossa on Suomen liikevaihdoltaan suurimmat yritykst, lukuunottamatta suuria teollisuuden vientiyrityksiä.

Eniten liikevaihtoa tuottavat yritykset ja muut palveluntarjoajat Espoossa

Neste Oyj, Nokia Solutions and Networks Oy, Neste Markkinointi Oy, Neste Renewable Fuels Oy, Metsä Fibre Oy, TNS Mobile Oy, Metsä Group / Metsäliitto Osuuskunta, HMD global Oy, Lidl Pääkonttori, Valmet Technologies Oy.

Näiden yritysten liikevaihto on 31 miljardia euroa.

Työllistäjänä Espooseen keskittyneet yritykset antavat työpaikkoja yli 100 000 työpaikka. Johan se Espoon kaupunki työllistää n. 15 000 työpaikkaa.

Teillähän on siellä Aalto Yliopisto. Ostoskeskuksia on enemmän kuin missään Suomen kaupungissa ! Ikeaankin tullaan satojen kilometrien päästä.

Minusta Espoon asukkaat ovat itse valinneet asuintapansa. Siellä kilpaillaan omakotitonteista ja ihmiset haluavat asua pientaloalueilla. Espoon kaupunki on nähdäkseni tukenut kaavoituksella tätä ihmisten toivetta.

Miljonäärejäkin löytyy tuhatpäin Westendistä, Nuottaniemessä, Koukkuniemessä ja tietysti mainitsemassasi Tapiolassa. He tuntuvat siellä hyvin viihtyvän ja hinnat näyttävät olevan nousussa.

Kasvavassa kaupungissa infrastrukuurin ja julkisten palvelujen rakentaminen on kallista. Se vaatii kaupungilta velanottoa.

Mutta jos kaupunkiympäristöä havittelee, kannattaa muuttaa Helsinkiin.

Helsingissä on pieni veroäyri, ylijäämäinen kuntatalous (400 milj€), tiivis kaupunkirakenne, hyvä joukkoliikenne, tapahtumia, kulttuuria, yöelämää, monenmoista tarjontaa ympäri vuorokauden kaikilla kielillä.

Tietysti on selvää, että Espoossakin kaupungistuminen ottaa aikansa ja sen mukana liikennejärjestelmät ja - tiheys paranee. Kaikissa kaupungeissa täytyy myös ajatella kaupungin kasvun takia myös kerrostaloalueita. Eihän niitä voi oikein kaavoittaa pientaloalueille.

Minulle on vaan jäänyt sellainen kuva, että Helsinkiin ajetaan omalla mielummin kuin siirrytään rahvaan joukkoon yleisissä kulkuneuvoissa. Sitten sieltä kuuluu aina murinaa, että Länsiväyllällä on kovat ruuhkat ?

Toivotaan kuitenkin Espooseen menestystä ja onnea ehdokkaalle eduskuntavaaleihin.

Toimituksen poiminnat